Itsenäisten valtioiden yhteisön jäsenvaltiot, jotka ovat tämän yleissopimuksen osapuolia ja joita jäljempänä kutsutaan sopimuspuoliksi,
pyrkien varmistamaan sopimuspuolten kansalaisille ja niiden alueilla asuville henkilöille henkilökohtaisten ja omaisuutta koskevien oikeuksien osalta saman oikeussuojan kaikissa sopimuspuolissa kuin omille kansalaisilleen,
pitäen tärkeänä oikeuslaitosten välisen oikeusavun yhteistyön kehittämistä siviili-, perhe- ja rikosasioissa, ovat sopineet seuraavasta:
I OSASTO. YLEISET MÄÄRÄYKSET
I LUKU. Oikeussuoja
1 artikla. Oikeussuojan myöntäminen
1. Kunkin sopimuspuolen kansalaiset sekä sen alueella asuvat henkilöt nauttivat kaikkien muiden sopimuspuolten alueilla henkilökohtaisten ja omaisuutta koskevien oikeuksiensa osalta samaa oikeussuojaa kuin kyseisen sopimuspuolen omat kansalaiset.
2. Kunkin sopimuspuolen kansalaisilla sekä muilla sen alueella asuvilla henkilöillä on oikeus vapaasti ja esteettä kääntyä muiden sopimuspuolten tuomioistuinten, syyttäjälaitosten, sisäasiainelinten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten puoleen, joiden toimivaltaan kuuluvat siviili-, perhe- ja rikosasiat (jäljempänä oikeuslaitokset), esiintyä niissä, tehdä hakemuksia, nostaa kanteita ja suorittaa muita prosessitoimia samoilla edellytyksillä kuin kyseisen sopimuspuolen kansalaiset.
3. Tämän yleissopimuksen määräyksiä sovelletaan myös oikeushenkilöihin, jotka on perustettu sopimuspuolten lainsäädännön mukaisesti.
2 artikla. Vapautus maksuista ja kulujen korvaamisesta
1. Kunkin sopimuspuolen kansalaiset ja sen alueella asuvat henkilöt vapautetaan oikeudenkäynti- ja notaarimaksujen ja -kulujen maksamisesta ja korvaamisesta sekä saavat maksutonta oikeusapua samoilla edellytyksillä kuin omat kansalaiset.
2. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut etuudet koskevat kaikkia kyseisessä asiassa suoritettavia prosessitoimia, mukaan lukien päätöksen täytäntöönpano.
3 artikla. Asiakirjan esittäminen perhe- ja omaisuusoloista
1. Edut, joista määrätään 2 artiklassa, myönnetään hakijan perhe- ja varallisuusasemaa koskevan asiakirjan perusteella. Tämän asiakirjan antaa sopimuspuolen toimivaltainen viranomainen, jonka alueella hakijalla on asuinpaikka tai oleskelupaikka.
2. Jos hakijalla ei ole asuinpaikkaa tai oleskelupaikkaa sopimuspuolten alueella, riittää, että esitetään asiakirja, jonka on antanut sen sopimuspuolen asianomainen diplomaattinen edustusto tai konsuliviranomainen, jonka kansalainen hän on.
3. Viranomainen, joka tekee päätöksen etuuksien myöntämistä koskevasta hakemuksesta, voi pyytää asiakirjan antaneelta viranomaiselta lisätietoja tai tarpeellisia selvennyksiä.
Osa II. Oikeusapu
4 artikla. Oikeusavun antaminen
1. Sopimuspuolten oikeusviranomaiset antavat oikeusapua siviili-, perhe- ja rikosasioissa tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti.
2. Oikeusviranomaiset antavat oikeusapua myös muille viranomaisille tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa asioissa.
5 artikla. Yhteydenpitojärjestys
Tätä yleissopimusta täytäntöön pantaessa sopimuspuolten toimivaltaiset oikeusviranomaiset ovat yhteydessä toisiinsa keskus-, alue- ja muiden elintensä kautta, ellei tässä yleissopimuksessa määrätä toisesta yhteydenpitojärjestyksestä. Sopimuspuolet määrittelevät luettelon keskus-, alue- ja muista elimistään, jotka ovat toimivaltaisia hoitamaan suoria yhteyksiä, ja ilmoittavat tästä tallettajalle.
6 artikla. Oikeusavun laajuus
Sopimuspuolet antavat toisilleen oikeusapua suorittamalla prosessuaalisia ja muita pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisia toimia, mukaan lukien: asiakirjojen laatiminen ja lähettäminen, katselmusten suorittaminen, etsinnät, takavarikointi, esineellisten todisteiden luovuttaminen, asiantuntijatutkimuksen suorittaminen, osapuolten, kolmansien henkilöiden, epäiltyjen, syytettyjen, uhrien, todistajien, asiantuntijoiden kuulustelu, henkilöiden etsintä, rikosoikeudellisen syytteen toteuttaminen, henkilöiden luovuttaminen rikosoikeudelliseen vastuuseen saattamiseksi tai tuomion täytäntöönpanoa varten, siviiliasioita koskevien tuomioistuinpäätösten tunnustaminen ja täytäntöönpano, tuomioiden siviilikannetta koskevien osien tunnustaminen ja täytäntöönpano, täytäntöönpanokirjoitusten tunnustaminen ja täytäntöönpano, sekä asiakirjojen luovuttamisen kautta.
7 artikla. Oikeusapupyynnön sisältö ja muoto
1. Oikeusapupyynnössä on ilmoitettava:
a) pyynnön vastaanottaneen viranomaisen nimi;
b) pyynnön esittäneen viranomaisen nimi;
c) sen asian nimi, jota varten oikeusapua pyydetään;
d) osapuolten, todistajien, epäiltyjen, syytettyjen, vastaajien, tuomittujen tai uhrien etu- ja sukunimet, heidän asuinpaikkansa ja olinpaikkansa, kansalaisuus, ammatti, ja rikosasioissa myös syntymäpaikka ja -aika sekä mahdollisuuksien mukaan vanhempien suku- ja etunimet; oikeushenkilöiden osalta – niiden nimi, oikeudellinen osoite ja/tai sijaintipaikka;
e) jos ”d”-alakohdassa mainituilla henkilöillä on edustajia, heidän etu- ja sukunimensä sekä osoitteensa;
f) pyynnön sisältö sekä muut sen täytäntöönpanon kannalta tarpeelliset tiedot;
g) rikosasioissa myös teon kuvaus ja oikeudellinen luokittelu sekä tiedot vahingon määrästä, jos se on aiheutettu teon seurauksena.
2. Asiakirjan luovuttamista koskevassa pyynnössä on lisäksi ilmoitettava vastaanottajan tarkka osoite ja luovutettavan asiakirjan nimi.
3. Pyyntö on allekirjoitettava ja varustettava pyynnön vastaanottaneen viranomaisen virallisella sinetillä.
8 artikla. Täytäntöönpanomenettely
1. Täyttäessään oikeusapupyyntöä pyynnön vastaanottanut viranomainen soveltaa oman maansa lainsäädäntöä. Pyynnön esittäneen viranomaisen pyynnöstä se voi soveltaa myös pyynnön esittäneen sopimuspuolen menettelysääntöjä, elleivät ne ole ristiriidassa pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lainsäädännön kanssa.
2. Jos pyynnön vastaanottanut viranomainen ei ole toimivaltainen täyttämään pyyntöä, se lähettää sen toimivaltaiselle viranomaiselle ja ilmoittaa tästä pyynnön esittäneelle viranomaiselle.
3. Pyynnön esittäneen viranomaisen pyynnöstä pyynnön vastaanottanut viranomainen ilmoittaa sille ja asianosaisille ajoissa pyynnön täyttämisen ajan ja paikan, jotta he voivat olla läsnä pyynnön täyttämisessä pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti.
4. Jos pyynnössä mainitun henkilön tarkka osoite on tuntematon, pyynnön vastaanottanut viranomainen toteuttaa sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti, jonka alueella se sijaitsee, tarvittavat toimenpiteet osoitteen selvittämiseksi.
5. Pyynnön täyttämisen jälkeen pyynnön vastaanottanut viranomainen palauttaa asiakirjat pyynnön esittäneelle viranomaiselle; jos oikeusapua ei ole voitu antaa, se ilmoittaa samalla olosuhteista, jotka estävät pyynnön täyttämisen, ja palauttaa asiakirjat pyynnön esittäneelle viranomaiselle.
9 artikla. Todistajien, uhrien, siviilivastaajien, heidän edustajiensa ja asiantuntijoiden maastavienti
1. Todistaja, uhri, siviilikantaja, siviilivastaaja ja heidän edustajansa sekä asiantuntija, joka pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen viranomaisen toimittaman kutsun perusteella saapuu pyynnön esittäneen sopimuspuolen oikeusviranomaiseen, ei voi kansalaisuudestaan riippumatta joutua sen alueella rikosoikeudelliseen tai hallinnolliseen vastuuseen, joutua pidätetyksi tai saada rangaistusta teosta, joka on tehty ennen sen valtionrajan ylittämistä. Tällaisia henkilöitä ei myöskään voida saattaa vastuuseen, pidättää tai rangaista heidän todistajanlausuntojensa tai asiantuntijalausuntojensa perusteella rikosasiassa, joka on käsittelyn kohteena.
2. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut henkilöt menettävät tässä kohdassa säädetyn takuun, jos he eivät poistu pyynnön esittäneen sopimuspuolen alueelta, vaikka heillä on siihen mahdollisuus 15 vuorokauden kuluessa siitä päivästä, jona heitä kuulusteleva oikeusviranomainen ilmoittaa heille, ettei heidän läsnäoloaan enää tarvita. Tähän määräaikaan ei lueta aikaa, jonka kuluessa nämä henkilöt eivät omasta syystään voineet poistua pyynnön esittäneen sopimuspuolen alueelta.
3. Todistajalle, asiantuntijalle sekä asianomistajalle ja tämän lailliselle edustajalle pyynnön esittänyt sopimuspuoli korvaa matkasta ja oleskelusta pyynnön esittäneessä valtiossa aiheutuneet kulut sekä menetetyn palkan työstä poissaolopäiviltä; asiantuntijalla on myös oikeus palkkioon asiantuntijalausunnon antamisesta. Kutsussa on mainittava, mihin maksuihin kutsutuilla henkilöillä on oikeus; heidän pyynnöstään pyynnön esittäneen sopimuspuolen oikeusviranomainen maksaa ennakon vastaavien kulujen kattamiseksi.
4. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen, yhden sopimuspuolen alueella asuvien henkilöiden kutsuminen toisen sopimuspuolen oikeusviranomaiseen ei saa sisältää uhkaa pakkokeinojen käyttämisestä, jos he eivät saavu paikalle.
10 artikla. Asiakirjojen luovutusta koskeva toimeksianto
1. Pyynnön vastaanottanut oikeusviranomainen suorittaa asiakirjojen luovutuksen valtiossaan voimassa olevan menettelyn mukaisesti, jos luovutettavat asiakirjat on laadittu sen kielellä tai venäjän kielellä taikka varustettu käännöksellä näille kielille. Muussa tapauksessa se luovuttaa asiakirjat vastaanottajalle, jos tämä suostuu vapaaehtoisesti ottamaan ne vastaan.
2. Jos asiakirjoja ei voida luovuttaa toimeksiannossa ilmoitettuun osoitteeseen, pyynnön vastaanottanut oikeusviranomainen ryhtyy omasta aloitteestaan tarvittaviin toimenpiteisiin osoitteen selvittämiseksi. Jos pyynnön vastaanottanut oikeusviranomainen ei pysty selvittämään osoitetta, se ilmoittaa tästä pyynnön esittäneelle viranomaiselle ja palauttaa sille luovutettavat asiakirjat.
11 artikla. Asiakirjojen luovutuksen vahvistaminen
Asiakirjojen luovutus vahvistetaan vastaanottotodistuksella, jonka allekirjoittaa henkilö, jolle asiakirja on luovutettu, ja joka on varustettu pyynnön esittäneen viranomaisen virallisella sinetillä, ja joka sisältää luovutuspäivämäärän sekä asiakirjan luovuttavan viranomaisen työntekijän allekirjoituksen, tai tämän viranomaisen antamalla muulla asiakirjalla, josta on käytävä ilmi luovutustapa, -paikka ja -aika.
12 artikla. Diplomaattisten edustustojen ja konsuliviranomaisten toimivalta
1. Sopimuspuolilla on oikeus luovuttaa asiakirjoja omille kansalaisilleen diplomaattisten edustustojensa tai konsuliviranomaistensa kautta.
2. Sopimuspuolilla on oikeus toimivaltaisten viranomaistensa toimeksiannosta kuulustella omia kansalaisiaan diplomaattisten edustustojensa tai konsuliviranomaistensa kautta.
3. Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ei saa käyttää pakkokeinoja tai niillä uhkaamista.
13 artikla. Asiakirjojen pätevyys
1. Asiakirjat, jotka on yhden sopimuspuolen alueella laatinut tai todistanut viranomainen tai siihen erityisesti valtuutettu henkilö toimivaltansa puitteissa ja vahvistetussa muodossa ja varustettu leimasinetillä, hyväksytään muiden sopimuspuolten alueilla ilman erityistä vahvistamista.
2. Asiakirjat, joita yhden sopimuspuolen alueella pidetään virallisina asiakirjoina, nauttivat muiden sopimuspuolten alueilla virallisten asiakirjojen todistusvoimaa.
14 artikla. Siviilisäätyä koskevien asiakirjojen ja muiden asiakirjojen lähettäminen
1. Sopimuspuolet sitoutuvat lähettämään toisilleen pyynnöstä, ilman käännöstä ja maksutta, siviilisäätyä koskevien toimien rekisteröintitodistuksia suoraan sopimuspuolten siviilisäätyä koskevien toimien rekisteröintiviranomaisten kautta, ilmoittaen kansalaisille asiakirjojen lähettämisestä.
2. Sopimuspuolet sitoutuvat lähettämään toisilleen pyynnöstä, ilman käännöstä ja maksutta, koulutusta, työkokemusta ja muita asiakirjoja, jotka koskevat pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen kansalaisten ja sen alueella asuvien muiden henkilöiden henkilökohtaisia tai omaisuuteen liittyviä oikeuksia ja etuja.
15 artikla. Oikeudellisia kysymyksiä koskevat tiedot
Sopimuspuolten keskusviranomaiset antavat pyynnöstä toisilleen tietoja alueellaan voimassa olevasta tai voimassa olleesta kansallisesta lainsäädännöstä ja sen soveltamiskäytännöstä oikeusviranomaisten toimesta.
16 artikla. Osoitteiden ja muiden tietojen selvittäminen
1. Sopimuspuolet avustavat pyynnöstä toisiaan lainsäädäntönsä mukaisesti alueellaan asuvien henkilöiden osoitteiden selvittämisessä, jos se on tarpeen kansalaistensa oikeuksien toteuttamiseksi. Tällöin pyytävä sopimuspuoli ilmoittaa käytettävissään olevat tiedot pyynnössä mainitun henkilön osoitteen määrittämiseksi.
2. Sopimuspuolten oikeusviranomaiset avustavat toisiaan pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen alueella asuvien henkilöiden työpaikan ja tulojen selvittämisessä, joita vastaan pyytävän sopimuspuolen oikeusviranomaisissa on esitetty omaisuuteen kohdistuvia vaatimuksia siviili-, perhe- ja rikosasioissa.
17 artikla. Kieli
Keskinäisissä suhteissaan tätä yleissopimusta täytäntöön pannessaan sopimuspuolten oikeusviranomaiset käyttävät sopimuspuolten valtionkieliä tai venäjän kieltä. Jos asiakirjat laaditaan sopimuspuolten valtionkielillä, niihin on liitettävä oikeaksi todistetut käännökset venäjän kielelle.
18 artikla. Oikeusapuun liittyvät kustannukset
Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli ei vaadi korvausta oikeusavun antamisesta aiheutuneista kustannuksista. Sopimuspuolet vastaavat itse kaikista alueellaan oikeusavun antamisesta aiheutuneista kustannuksista.
19 artikla. Oikeusavun epääminen
Oikeusapupyyntö voidaan evätä kokonaan tai osittain, jos avun antaminen voisi vahingoittaa suvereniteettia tai turvallisuutta taikka on ristiriidassa pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lainsäädännön kanssa. Jos oikeusapupyyntö evätään, pyytävälle sopimuspuolelle ilmoitetaan viipymättä epäämisen syyt.
II OSASTO. OIKEUSSUHTEET SIVIILI- JA PERHEASIOISSA
I LUKU. Toimivalta
20 artikla. Yleiset määräykset
1. Jollei tämän osan II–V osissa toisin määrätä, kanteet henkilöitä vastaan, joiden asuinpaikka on jonkin sopimuspuolen alueella, nostetaan heidän kansalaisuudestaan riippumatta tämän sopimuspuolen tuomioistuimissa, ja kanteet oikeushenkilöitä vastaan nostetaan sen sopimuspuolen tuomioistuimissa, jonka alueella oikeushenkilön hallintoelin, sen edustusto tai sivuliike sijaitsee.
Jos asiassa on useita vastaajia, joiden asuinpaikka (sijaintipaikka) on eri sopimuspuolten alueilla, riita käsitellään kantajan valinnan mukaan minkä tahansa vastaajan asuinpaikassa (sijaintipaikassa).
2. Sopimuspuolen tuomioistuimet ovat toimivaltaisia myös tapauksissa, joissa sen alueella:
a) harjoitetaan vastaajan yrityksen (sivuliikkeen) kauppaa, teollisuutta tai muuta taloudellista toimintaa;
b) on täytetty tai on täytettävä kokonaan tai osittain riidan kohteena olevasta sopimuksesta johtuva velvoite;
c) kantajalla on pysyvä asuinpaikka tai sijaintipaikka kanteessa, joka koskee kunnian, arvon ja liikemaineen suojaa.
3. Kanteissa, jotka koskevat omistusoikeutta ja muita esineoikeuksia kiinteään omaisuuteen, yksinomaan toimivaltaisia ovat tuomioistuimet siellä, missä omaisuus sijaitsee.
Kanteet rahdinkuljettajia vastaan, jotka johtuvat tavaroiden, matkustajien ja matkatavaroiden kuljetussopimuksesta, nostetaan siellä, missä sijaitsee sen kuljetusorganisaation hallinto, jolle on säädetyssä järjestyksessä esitetty reklamaatio.
21 artikla. Sopimukseen perustuva tuomioistuimen toimivalta
1. Sopimuspuolten tuomioistuimet voivat käsitellä asioita myös muissa tapauksissa, jos osapuolten välillä on kirjallinen sopimus riidan siirtämisestä näille tuomioistuimille.
Tällöin 20 artiklan 3 kohdasta ja tämän osan II–V osien muista määräyksistä sekä asianomaisen sopimuspuolen kansallisesta lainsäädännöstä johtuvaa yksinomaista toimivaltaa ei voida muuttaa osapuolten sopimuksella.
2. Jos on olemassa sopimus riidan siirtämisestä, tuomioistuin lopettaa asian käsittelyn vastaajan hakemuksesta.
22 artikla. Oikeudenkäyntien keskinäinen yhteys
1. Jos samojen osapuolten välillä, samasta asiasta ja samoilla perusteilla on vireillä oikeudenkäynti molempien sopimuspuolten tuomioistuimissa, myöhemmin asian vireille pannut tuomioistuin lopettaa käsittelyn.
2. Vastakanne ja kuittausvaatimus, jotka johtuvat samasta oikeussuhteesta kuin pääkanne, on käsiteltävä siinä tuomioistuimessa, joka käsittelee pääkannetta.
22-1 artikla. Syyttäjän osallistumispyyntö siviiliprosessiin
Toisen sopimuspuolen syyttäjällä on oikeus pyytää toisen sopimuspuolen syyttäjältä, että tämä panee vireille tuomioistuimessa asian pyynnön esittäneen sopimuspuolen kansalaisten oikeuksien ja oikeutettujen etujen suojelemiseksi, osallistuu tällaisten asioiden käsittelyyn tai tekee ylemmän oikeusasteen tuomioistuimeen kassaatiovalituksen tai erityisvalituksen taikka valvonnan kautta tehtävän valituksen tällaisia asioita koskevista tuomioistuinratkaisuista.
Osa II. Henkilökohtainen asema
23 artikla. Oikeuskelpoisuus ja oikeustoimikelpoisuus
1. Luonnollisen henkilön oikeustoimikelpoisuus määräytyy sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, jonka kansalainen tämä henkilö on.
2. Henkilön, jolla ei ole kansalaisuutta, oikeustoimikelpoisuus määräytyy sen maan oikeuden mukaan, jossa hänellä on pysyvä asuinpaikka.
3. Oikeushenkilön oikeuskelpoisuus määräytyy sen valtion lainsäädännön mukaan, jonka lakien mukaan se on perustettu.
24 artikla. Henkilön tunnustaminen rajoitetusti oikeustoimikelpoiseksi tai oikeustoimikelvottomaksi. Oikeustoimikelpoisuuden palauttaminen
1. Asioissa, jotka koskevat henkilön tunnustamista rajoitetusti oikeustoimikelpoiseksi tai oikeustoimikelvottomaksi, lukuun ottamatta tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja tapauksia, toimivaltainen on sen sopimuspuolen tuomioistuin, jonka kansalainen tämä henkilö on.
2. Jos yhden sopimuspuolen tuomioistuin saa tietoonsa perusteita tunnustaa rajoitetusti oikeustoimikelpoiseksi tai oikeustoimikelvottomaksi sen alueella asuva henkilö, joka on toisen sopimuspuolen kansalainen, se ilmoittaa tästä sille sopimuspuolen tuomioistuimelle, jonka kansalainen tämä henkilö on.
3. Jos sopimuspuolen tuomioistuin, jolle on ilmoitettu perusteista vajaavaltaiseksi tai holhouksenalaiseksi julistamiselle, ei kolmen kuukauden kuluessa aloita asian käsittelyä tai ilmoita kantaansa, asia vajaavaltaiseksi tai holhouksenalaiseksi julistamisesta käsitellään sen sopimuspuolen tuomioistuimessa, jonka alueella tällä kansalaisella on asuinpaikka. Päätös henkilön julistamisesta vajaavaltaiseksi tai holhouksenalaiseksi lähetetään sen sopimuspuolen toimivaltaiselle tuomioistuimelle, jonka kansalainen tämä henkilö on.
4. Tämän artiklan 1–3 kappaleen määräyksiä sovelletaan vastaavasti myös oikeustoimikelpoisuuden palauttamiseen.
25 artikla. Tuntemattomaksi julistaminen ja kuolleeksi julistaminen. Kuoleman toteaminen
1. Asioissa, jotka koskevat henkilön julistamista tuntemattomaksi tai kuolleeksi, sekä asioissa, jotka koskevat kuoleman toteamista, toimivaltaisia ovat sen sopimuspuolen oikeuslaitokset, jonka kansalainen henkilö oli viimeisimpien tietojen mukaan elossa ollessaan, ja muiden henkilöiden osalta viimeisen asuinpaikan oikeuslaitokset.
2. Kummankin sopimuspuolen oikeuslaitokset voivat julistaa toisen sopimuspuolen kansalaisen ja muun sen alueella asuvan henkilön tuntemattomaksi tai kuolleeksi sekä todeta hänen kuolemansa sen alueella asuvien asianomaisten henkilöiden hakemuksesta, joiden oikeudet ja edut perustuvat tämän sopimuspuolen lainsäädäntöön.
3. Käsitellessään asioita, jotka koskevat henkilön julistamista tuntemattomaksi tai kuolleeksi, sekä asioita, jotka koskevat kuoleman toteamista, sopimuspuolten oikeuslaitokset soveltavat oman valtionsa lainsäädäntöä.
III osa. Perheasiat
26 artikla. Avioliiton solmiminen
Avioliiton solmimisen edellytykset määräytyvät kummankin tulevan puolison osalta sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, jonka kansalainen hän on, ja henkilöiden, joilla ei ole kansalaisuutta, osalta sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, joka on heidän pysyvä asuinpaikkansa. Lisäksi avioliiton esteiden osalta on noudatettava sen sopimuspuolen lainsäädännön vaatimuksia, jonka alueella avioliitto solmitaan.
26 artikla. Puolisoiden oikeussuhteet
1. Puolisoiden henkilökohtaiset ja omaisuusoikeudelliset suhteet määräytyvät sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, jonka alueella heillä on yhteinen asuinpaikka.
2. Jos toinen puolisoista asuu yhden sopimuspuolen alueella ja molemmilla puolisoilla on sama kansalaisuus, heidän henkilökohtaiset ja omaisuusoikeudelliset suhteensa määräytyvät sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, jonka kansalaisia he ovat.
3. Jos toinen puolisoista on yhden sopimuspuolen kansalainen ja toinen toisen sopimuspuolen kansalainen, ja toinen heistä asuu yhden sopimuspuolen alueella ja toinen toisen sopimuspuolen alueella, heidän henkilökohtaiset ja omaisuusoikeudelliset suhteensa määräytyvät sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, jonka alueella heillä on ollut viimeinen yhteinen asuinpaikka.
4. Jos tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä ei ole ollut yhteistä asuinpaikkaa sopimuspuolten alueilla, sovelletaan sen sopimuspuolen lainsäädäntöä, jonka toimielin käsittelee asiaa.
5. Puolisoiden oikeussuhteet, jotka koskevat heidän kiinteää omaisuuttaan, määräytyvät sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, jonka alueella tämä omaisuus sijaitsee.
6. Puolisoiden henkilökohtaisia ja omaisuusoikeudellisia suhteita koskevissa asioissa toimivaltaisia ovat sen sopimuspuolen oikeuslaitokset, jonka lainsäädäntöä sovelletaan tämän artiklan 1–3 ja 5 kohdan mukaisesti.
28 artikla. Avioliiton purkaminen
1. Avioliiton purkamista koskevissa asioissa sovelletaan sen sopimuspuolen lainsäädäntöä, jonka kansalaisia puolisot ovat hakemuksen jättämishetkellä.
2. Jos toinen puolisoista on yhden sopimuspuolen kansalainen ja toinen toisen sopimuspuolen kansalainen, sovelletaan sen sopimuspuolen lainsäädäntöä, jonka toimielin käsittelee avioliiton purkamista koskevaa asiaa.
29 artikla. Sopimuspuolten toimielinten toimivalta
1. Avioeroa koskevissa asioissa, 28 artiklan 1 kappaleessa tarkoitetussa tapauksessa, toimivaltaisia ovat sen sopimuspuolen viranomaiset, joiden kansalaisia puolisot ovat hakemuksen jättämishetkellä. Jos hakemuksen jättämishetkellä molemmat puolisot asuvat toisen sopimuspuolen alueella, ovat myös tämän sopimuspuolen viranomaiset toimivaltaisia.
2. Avioeroa koskevissa asioissa, 28 artiklan 2 kappaleessa tarkoitetussa tapauksessa, toimivaltaisia ovat sen sopimuspuolen viranomaiset, jonka alueella molemmat puolisot asuvat. Jos toinen puolisoista asuu yhden sopimuspuolen alueella ja toinen toisen sopimuspuolen alueella, ovat avioeroa koskevissa asioissa toimivaltaisia molempien sopimuspuolten viranomaiset, joiden alueilla puolisot asuvat.
30 artikla. Avioliiton mitätöiminen
1. Avioliiton mitätöimistä koskevissa asioissa sovelletaan sen sopimuspuolen lainsäädäntöä, jota 26 artiklan mukaisesti sovellettiin avioliittoa solmittaessa.
2. Viranomaisen toimivalta avioliiton mitätöimistä koskevissa asioissa määräytyy 27 artiklan mukaisesti.
31 artikla. Isyyden tai äitiyden vahvistaminen ja riitauttaminen
Isyyden tai äitiyden vahvistamiseen ja riitauttamiseen sovelletaan sen sopimuspuolen lainsäädäntöä, jonka kansalainen lapsi on syntymän perusteella.
32 artikla. Vanhempien ja lasten oikeussuhteet
1. Vanhempien ja lasten oikeudet ja velvollisuudet, mukaan lukien vanhempien velvollisuudet elatusavun osalta, määräytyvät sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, jonka alueella heillä on pysyvä yhteinen asuinpaikka, ja jos vanhemmilla ja lapsilla ei ole pysyvää yhteistä asuinpaikkaa, heidän keskinäiset oikeutensa ja velvollisuutensa määräytyvät sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, jonka kansalainen lapsi on.
Elatusvelvoitteita koskevassa asiassa kantajan vaatimuksesta sovelletaan sen sopimuspuolen lainsäädäntöä, jonka alueella lapsi pysyvästi asuu.
2. Täysi-ikäisten lasten elatusvelvollisuudet vanhempiaan kohtaan sekä muiden perheenjäsenten elatusvelvollisuudet määräytyvät sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, jonka alueella heillä on ollut yhteinen asuinpaikka. Jos yhteistä asuinpaikkaa ei ole, tällaiset velvollisuudet määräytyvät sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, jonka kansalainen kantaja on.
3. Vanhempien ja lasten välisiä oikeussuhteita koskevissa asioissa toimivaltainen on sen sopimuspuolen tuomioistuin, jonka lainsäädäntöä sovelletaan tämän artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti.
4. Lasten kasvatukseen liittyvissä asioissa annettujen tuomioistuinpäätösten täytäntöönpano tapahtuu sen sopimuspuolen lainsäädännön määräämässä järjestyksessä, jonka alueella lapsi asuu.
5. Sopimuspuolet antavat toisilleen apua vastaajan etsinnässä elatusapua koskevissa asioissa, kun on perusteita olettaa, että vastaaja oleskelee toisen sopimuspuolen alueella, ja tuomioistuin on antanut päätöksen hänen etsintäkuuluttamisestaan.
33 artikla. Huolto ja edunvalvonta
1. Huollon ja edunvalvonnan vahvistaminen tai lakkauttaminen tapahtuu sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, jonka kansalainen on henkilö, jota huolto ja edunvalvonta koskee.
2. Huoltajan ja edunvalvojan sekä huollon ja edunvalvonnan alaisen henkilön välisiä oikeussuhteita säätelee sen sopimuspuolen lainsäädäntö, jonka viranomainen on määrännyt huoltajan tai edunvalvojan.
3. Velvollisuus ryhtyä huoltajaksi tai edunvalvojaksi määräytyy sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, jonka kansalainen on huoltajaksi tai edunvalvojaksi määrättävä henkilö.
4. Huoltajaksi tai edunvalvojaksi henkilölle, joka on yhden sopimuspuolen kansalainen, voidaan määrätä toisen sopimuspuolen kansalainen, jos hän asuu sen sopimuspuolen alueella, jossa huoltoa tai edunvalvontaa harjoitetaan.
34 artikla. Sopimuspuolten viranomaisten toimivalta huolto- ja edunvalvonta-asioissa
Holhous- ja edunvalvonta-asioiden vahvistamisesta tai kumoamisesta toimivaltainen on sopimuspuolen toimielin, jonka kansalainen on henkilö, jota holhous tai edunvalvonta koskee, ellei tässä yleissopimuksessa toisin määrätä.
35 artikla. Holhous- ja edunvalvontatoimenpiteiden toteuttamismenettely
1. Jos on tarpeen toteuttaa holhous- tai edunvalvontatoimenpiteitä yhden sopimuspuolen kansalaisen eduksi, jonka pysyvä asuinpaikka, oleskelupaikka tai omaisuus sijaitsee toisen sopimuspuolen alueella, tämän sopimuspuolen toimielin ilmoittaa viipymättä 34 artiklan mukaisesti toimivaltaiselle toimielimelle.
2. Kiireellisissä tapauksissa toisen sopimuspuolen toimielin voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet oman lainsäädäntönsä mukaisesti. Sen on tällöin viipymättä ilmoitettava tästä 34 artiklan mukaisesti toimivaltaiselle toimielimelle. Nämä toimenpiteet pysyvät voimassa, kunnes 34 artiklassa tarkoitettu toimielin tekee toisenlaisen päätöksen.
36 artikla. Holhouksen tai edunvalvonnan siirtomenettely
1. Toimielin, joka on toimivaltainen 34 artiklan mukaisesti, voi siirtää holhouksen tai edunvalvonnan toisen sopimuspuolen toimielimelle, jos holhouksen tai edunvalvonnan alaisella henkilöllä on tämän sopimuspuolen alueella asuinpaikka, oleskelupaikka tai omaisuutta. Holhouksen tai edunvalvonnan siirto tulee voimaan siitä hetkestä, kun pyynnön vastaanottanut toimielin ottaa holhouksen tai edunvalvonnan vastuulleen ja ilmoittaa tästä pyynnön esittäneelle toimielimelle.
2. Toimielin, joka on tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti ottanut holhouksen ja edunvalvonnan vastuulleen, toteuttaa niitä valtionsa lainsäädännön mukaisesti.
37 artikla. Lapsen adoptio
1. Adoptio tai sen kumoaminen määräytyy sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, jonka kansalainen adoptiovanhempi on adoptiohakemuksen tai sen kumoamista koskevan hakemuksen jättämishetkellä.
2. Jos lapsi on toisen sopimuspuolen kansalainen, adoptiota tai sen peruuttamista varten on hankittava laillisen edustajan ja toimivaltaisen valtion viranomaisen suostumus sekä lapsen suostumus, jos se vaaditaan sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, jonka kansalainen hän on.
3. Jos lapsen adoptoivat puolisot, joista toinen on yhden sopimuspuolen kansalainen ja toinen toisen sopimuspuolen kansalainen, adoptio tai sen peruuttaminen on suoritettava molempien sopimuspuolten lainsäädännössä määrättyjen edellytysten mukaisesti.
4. Adoptiota tai sen peruuttamista koskevissa asioissa toimivaltainen on sen sopimuspuolen viranomainen, jonka kansalainen adoptiovanhempi on adoptiohakemuksen tai sen peruuttamista koskevan hakemuksen jättämishetkellä, ja tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa toimivaltainen on sen sopimuspuolen viranomainen, jonka alueella puolisoilla on tai on ollut viimeinen yhteinen asuinpaikka tai oleskelupaikka.
Osa IV. Omaisuusoikeudelliset suhteet
38 artikla. Omistusoikeus
1. Kiinteän omaisuuden omistusoikeus määräytyy sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, jonka alueella kiinteä omaisuus sijaitsee. Kysymys siitä, mikä omaisuus on kiinteää, ratkaistaan sen maan lainsäädännön mukaisesti, jonka alueella tämä omaisuus sijaitsee.
2. Omistusoikeus valtion rekistereihin merkittäviin ajoneuvoihin määräytyy sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, jonka alueella ajoneuvon rekisteröinnin suorittanut viranomainen sijaitsee.
3. Omistusoikeuden tai muun esineoikeuden syntyminen ja päättyminen omaisuuteen määräytyy sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, jonka alueella omaisuus sijaitsi sillä hetkellä, kun tapahtui toimi tai muu seikka, joka oli perusteena tällaisen oikeuden syntymiselle tai päättymiselle.
4. Omaisuuden omistusoikeuden tai muun esineoikeuden syntyminen ja päättyminen, joka on kaupan kohteena, määräytyy kauppapaikan lainsäädännön mukaan, ellei osapuolten sopimuksessa toisin määrätä.
39 artikla. Kaupan muoto
1. Kaupan muoto määräytyy sen tekopaikan lainsäädännön mukaan.
2. Kiinteää omaisuutta ja siihen kohdistuvia oikeuksia koskevan kaupan muoto määräytyy sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, jonka alueella tällainen omaisuus sijaitsee.
40 artikla. Valtakirja
Valtakirjan muoto ja voimassaoloaika määräytyvät sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, jonka alueella tällainen omaisuus sijaitsee.
41 artikla. Osapuolten oikeudet ja velvollisuudet kaupassa
Osapuolten oikeudet ja velvollisuudet kaupassa määräytyvät sen tekopaikan lainsäädännön mukaan, ellei osapuolten sopimuksessa toisin määrätä.
42 artikla. Vahingonkorvaus
1. Velvoitteet vahingonkorvauksesta, lukuun ottamatta sopimuksista ja muista oikeudellisista toimista johtuvia, määräytyvät sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, jonka alueella on tapahtunut teko tai muu seikka, joka on ollut perusteena vahingonkorvausvaatimukselle.
2. Jos vahingon aiheuttaja ja vahingon kärsinyt ovat saman sopimuspuolen kansalaisia, sovelletaan tämän sopimuspuolen lainsäädäntöä.
3. Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa mainituissa asioissa toimivaltainen on sen sopimuspuolen tuomioistuin, jonka alueella on tapahtunut teko tai muu seikka, joka on ollut perusteena vahingonkorvausvaatimukselle. Vahingon kärsinyt voi nostaa kanteen myös sen sopimuspuolen tuomioistuimessa, jonka alueella vastaajalla on asuinpaikka.
43 artikla. Kanneaika
Kanneaikaa koskevat kysymykset ratkaistaan sen lainsäädännön mukaan, jota sovelletaan asianomaisen oikeussuhteen sääntelyyn.
V osa. Perintö
44 artikla. Yhdenvertaisuusperiaate
Kunkin sopimuspuolen kansalaiset voivat periä muiden sopimuspuolten alueilla omaisuutta tai oikeuksia lain tai testamentin nojalla samoilla ehdoilla ja samassa laajuudessa kuin tämän sopimuspuolen kansalaiset.
45 artikla. Perintöoikeus
1. Omaisuuden perintöoikeus, lukuun ottamatta tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tapausta, määräytyy sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, jonka alueella perittävällä oli viimeinen pysyvä asuinpaikka.
2. Kiinteän omaisuuden perintöoikeus määräytyy sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, jonka alueella tämä omaisuus sijaitsee.
46 artikla. Perinnön siirtyminen valtiolle
Jos perinnössä sovellettavan sopimuspuolen lainsäädännön mukaan perillinen on valtio, irtain perintöomaisuus siirtyy sille sopimuspuolelle, jonka kansalainen perittävä oli kuolinhetkellä, ja kiinteä perintöomaisuus siirtyy sille sopimuspuolelle, jonka alueella se sijaitsee.
47 artikla. Testamentti
Henkilön kelpoisuus testamentin tekemiseen ja peruuttamiseen sekä testamentin ja sen peruuttamisen muoto määräytyvät sen maan oikeuden mukaan, jossa testamentintekijällä oli asuinpaikka asiakirjan laatimishetkellä. Testamenttia tai sen peruuttamista ei kuitenkaan voida julistaa pätemättömäksi muotomääräysten noudattamatta jättämisen vuoksi, jos muoto täyttää sen paikan oikeuden vaatimukset, jossa se on laadittu.
48 artikla. Toimivalta perintöasioissa
1. Irtaimen omaisuuden perintöasioiden käsittelyyn ovat toimivaltaisia sen sopimuspuolen viranomaiset, jonka alueella perittävällä oli asuinpaikka kuolinhetkellään.
2. Kiinteän omaisuuden perintöasioiden käsittelyyn ovat toimivaltaisia sen sopimuspuolen viranomaiset, jonka alueella omaisuus sijaitsee.
3. Tämän artiklan 1 ja 2 kohdan määräyksiä sovelletaan myös käsiteltäessä perintöasioiden käsittelyyn liittyviä riitoja.
49 artikla. Diplomaattisen edustuston tai konsuliviraston toimivalta perintöasioissa
Perintöasioissa, mukaan lukien perintöriidat, kummankin sopimuspuolen diplomaattiset edustustot tai konsulivirastot ovat toimivaltaisia edustamaan (lukuun ottamatta oikeutta luopua perinnöstä) ilman erillistä valtakirjaa muiden sopimuspuolten viranomaisissa oman valtionsa kansalaisia, jos nämä ovat poissa tai eivät ole nimenneet edustajaa.
50 artikla. Toimenpiteet perinnön suojaamiseksi
1. Sopimuspuolten viranomaiset toteuttavat lainsäädäntönsä mukaisesti tarvittavat toimenpiteet alueelleen jääneen muiden sopimuspuolten kansalaisten perinnön suojaamiseksi tai sen hallinnoimiseksi.
2. Tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä ilmoitetaan viipymättä sen sopimuspuolen diplomaattiselle edustustolle tai konsulivirastolle, jonka kansalainen perittävä on. Mainittu edustusto tai virasto voi osallistua näiden toimenpiteiden toteuttamiseen.
3. Perintöasian käsittelyyn toimivaltaisen oikeusviranomaisen sekä diplomaattisen edustuston tai konsuliviraston hakemuksesta tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti toteutettuja toimenpiteitä voidaan muuttaa, kumota tai lykätä.
III OSA. PÄÄTÖSTEN TUNNUSTAMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO
51 artikla. Päätösten tunnustaminen ja täytäntöönpano
Kumpikin sopimuspuoli tunnustaa ja panee täytäntöön tässä yleissopimuksessa määrätyin edellytyksin seuraavat muiden sopimuspuolten alueella annetut päätökset:
a) oikeusviranomaisten päätökset siviili- ja perheoikeudellisissa asioissa, mukaan lukien tuomioistuimen vahvistamat sovintosopimukset tällaisissa asioissa ja rahavelvoitteita koskevat notaarin vahvistamat asiakirjat (jäljempänä päätökset);
b) tuomioistuinten rikosasioissa antamat päätökset vahingonkorvauksesta.
52 artikla. Täytäntöönpanoa edellyttämättömien päätösten tunnustaminen
1. Kummankin sopimuspuolen oikeusviranomaisten antamat ja lainvoimaisiksi tulleet päätökset, jotka luonteensa vuoksi eivät edellytä täytäntöönpanoa, tunnustetaan muiden sopimuspuolten alueella ilman erillistä menettelyä edellyttäen, että:
a) oikeusviranomaiset pyynnön vastaanottaneessa sopimuspuolessa eivät ole aiemmin antaneet tässä asiassa lainvoimaista päätöstä;
b) asia ei tämän yleissopimuksen mukaan, ja tapauksissa, joita siinä ei säännellä, sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, jonka alueella päätös on tunnustettava, kuulu kyseisen sopimuspuolen oikeusviranomaisten yksinomaiseen toimivaltaan.
2. Tämän artiklan 1 kohdan määräyksiä sovelletaan myös huoltoa ja edunvalvontaa koskeviin päätöksiin sekä avioliiton purkamista koskeviin päätöksiin, jotka ovat antaneet toimivaltaiset viranomaiset sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, jonka alueella päätös on annettu.
53 artikla. Hakemus päätöksen täytäntöönpanon sallimiseksi
1. Hakemus päätöksen täytäntöönpanon sallimiseksi tehdään sen sopimuspuolen toimivaltaiselle tuomioistuimelle, jossa päätös on pantava täytäntöön. Se voidaan tehdä myös sille tuomioistuimelle, joka antoi päätöksen ensimmäisenä oikeusasteena. Tämä tuomioistuin lähettää hakemuksen tuomioistuimelle, joka on toimivaltainen tekemään päätöksen hakemuksesta.
2. Hakemukseen on liitettävä:
a) päätös tai sen oikeaksi todistettu jäljennös sekä virallinen asiakirja siitä, että päätös on tullut lainvoimaiseksi ja on pantavissa täytäntöön tai että se on pantavissa täytäntöön ennen lainvoimaiseksi tulemista, jos tämä ei ilmene itse päätöksestä;
b) asiakirja, josta ilmenee, että se osapuoli, jota vastaan päätös on annettu ja joka ei ole osallistunut oikeudenkäyntiin, on asianmukaisesti ja oikea-aikaisesti kutsuttu tuomioistuimeen, ja jos se on ollut oikeustoimikelvoton, sitä on asianmukaisesti edustettu;
c) asiakirja, joka vahvistaa päätöksen osittaisen täytäntöönpanon sen lähettämishetkellä;
d) asiakirja, joka vahvistaa osapuolten sopimuksen sopimuksellista tuomioistuimen toimivaltaa koskevissa asioissa.
3. Hakemus päätöksen täytäntöönpanon sallimiseksi ja siihen liitetyt asiakirjat on varustettava oikeaksi todistetulla käännöksellä pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen kielelle tai venäjän kielelle.
54 artikla. Päätösten tunnustamisen ja täytäntöönpanon menettely
1. Hakemukset 51 artiklassa tarkoitettujen päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanon sallimisesta käsitellään sen sopimuspuolen tuomioistuimissa, jonka alueella täytäntöönpano on suoritettava.
2. Tuomioistuin, joka käsittelee hakemusta päätöksen tunnustamisesta ja täytäntöönpanon sallimisesta, rajoittuu toteamaan, että tässä yleissopimuksessa määrätyt edellytykset täyttyvät. Jos edellytykset täyttyvät, tuomioistuin antaa päätöksen täytäntöönpanosta.
3. Täytäntöönpanomenettely määräytyy sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, jonka alueella täytäntöönpano on suoritettava.
55 artikla. Päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta kieltäytyminen
52 artiklassa tarkoitettujen päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanoluvan myöntämisestä voidaan kieltäytyä tapauksissa, joissa:
a) päätös ei ole sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, jonka alueella se on annettu, tullut lainvoimaiseksi tai sitä ei voida panna täytäntöön, lukuun ottamatta tapauksia, joissa päätös on pantava täytäntöön ennen lainvoimaiseksi tulemista;
b) vastaaja ei ole osallistunut oikeudenkäyntiin, koska hänelle tai hänen valtuutetulleen ei ole ajoissa ja asianmukaisesti annettu tiedoksi haastetta oikeuteen;
c) samojen osapuolten välillä, samasta asiasta ja samalla perusteella on sen sopimuspuolen alueella, jossa päätös on tunnustettava ja pantava täytäntöön, jo aiemmin annettu lainvoimainen päätös tai on olemassa kolmannen valtion tuomioistuimen tunnustama päätös taikka jos tämän sopimuspuolen viranomainen on jo aiemmin aloittanut menettelyn tässä asiassa;
d) asia kuuluu tämän yleissopimuksen määräysten mukaan ja, jos siinä ei ole määräyksiä, sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, jonka alueella päätös on tunnustettava ja pantava täytäntöön, sen viranomaisen yksinomaiseen toimivaltaan;
e) ei ole asiakirjaa, joka vahvistaisi osapuolten sopimuksen sopimustoimivaltaisesta tuomioistuimesta;
f) täytäntöönpanon vanhentumisaika, joka on säädetty sen sopimuspuolen lainsäädännössä, jonka tuomioistuin panee toimeksiannot täytäntöön, on kulunut umpeen.
IV OSA. OIKEUSAPU JA OIKEUSSUHTEET RIKOSASIOISSA
1 LUKU. LUOVUTTAMINEN
56 §. Luovuttamisvelvollisuus
1. Sopimuspuolet sitoutuvat tämän yleissopimuksen mukaisin edellytyksin luovuttamaan toisilleen pyynnöstä alueellaan oleskelevia henkilöitä rikosoikeudelliseen vastuuseen saattamista tai tuomion täytäntöönpanoa varten.
2. Luovuttaminen rikosoikeudelliseen vastuuseen saattamista varten tapahtuu sellaisista teoista, jotka sekä pyytävän että pyydetyn sopimuspuolen lakien mukaan ovat rangaistavia ja joista säädetään vähintään yhden vuoden pituinen vapausrangaistus tai ankarampi rangaistus.
3. Luovuttaminen tuomion täytäntöönpanoa varten tapahtuu sellaisista teoista, jotka sekä pyytävän että pyydetyn sopimuspuolen lainsäädännön mukaan ovat rangaistavia ja joista luovutettavaksi vaadittu henkilö on tuomittu vähintään kuuden kuukauden pituiseen vapausrangaistukseen tai ankarampaan rangaistukseen.
57 §. Luovuttamisesta kieltäytyminen
1. Luovuttamista ei suoriteta, jos:
a) luovutettavaksi vaadittu henkilö on pyydetyn sopimuspuolen kansalainen;
b) pyynnön vastaanottohetkellä rikossyytettä ei pyydetyn sopimuspuolen lainsäädännön mukaan voida nostaa tai tuomiota ei voida panna täytäntöön vanhentumisen tai muun laillisen perusteen vuoksi;
c) luovutettavaksi vaadittua henkilöä koskien on samasta rikoksesta pyydetyn sopimuspuolen alueella annettu lainvoimainen tuomio tai päätös asian käsittelyn lopettamisesta;
d) rikos on pyytävän tai pyydetyn sopimuspuolen lainsäädännön mukaan asianomistajarikos (uhrin ilmoituksesta käsiteltävä).
2. Luovuttamisesta voidaan kieltäytyä, jos rikos, jonka vuoksi luovuttamista vaaditaan, on tehty pyydetyn sopimuspuolen alueella.
3. Jos luovuttamisesta kieltäydytään, pyytävälle sopimuspuolelle on ilmoitettava kieltäytymisen perusteet.
58 artikla. Luovutuspyyntö
1. Luovutuspyynnössä on oltava seuraavat tiedot:
a) pyynnön esittävän ja pyynnön vastaanottavan viranomaisen nimi;
b) kuvaus teon tosiasiallisista olosuhteista ja pyynnön esittävän sopimuspuolen lain teksti, jonka perusteella teko katsotaan rikokseksi, sekä maininta tässä laissa säädetystä rangaistuksesta;
c) luovutettavan henkilön sukunimi, etunimi, isännimi, syntymävuosi, kansalaisuus, asuin- tai oleskelupaikka, mahdollisuuksien mukaan kuvaus ulkonäöstä, valokuva, sormenjäljet ja muut henkilötiedot;
d) tiedot rikoksella aiheutetun vahingon määrästä.
2. Luovutuspyyntöön rikosoikeudellisen syytteen nostamiseksi on liitettävä oikeaksi todistettu jäljennös vangitsemismääräyksestä.
3. Luovutuspyyntöön tuomion täytäntöönpanoa varten on liitettävä oikeaksi todistettu jäljennös tuomiosta, jossa on merkintä sen lainvoimaisuudesta, sekä rikoslain säännöksen teksti, jonka perusteella henkilö on tuomittu. Jos tuomittu on jo suorittanut osan rangaistuksesta, on ilmoitettava myös tiedot tästä.
4. Luovutuspyynnöt ja niihin liitetyt asiakirjat laaditaan 17 artiklan määräysten mukaisesti.
59 artikla. Lisätiedot
1. Jos luovutuspyyntö ei sisällä kaikkia tarpeellisia tietoja, pyynnön vastaanottava sopimuspuoli voi pyytää lisätietoja, jota varten se asettaa enintään yhden kuukauden määräajan. Tätä määräaikaa voidaan pidentää enintään yhdellä kuukaudella pyynnön esittävän sopimuspuolen hakemuksesta.
2. Jos pyynnön esittävä sopimuspuoli ei toimita lisätietoja asetetussa määräajassa, pyynnön vastaanottavan sopimuspuolen on vapautettava vangittu henkilö.
60 artikla. Etsintä ja vangitseminen luovutusta varten
Saatuaan luovutuspyynnön pyynnön vastaanottava sopimuspuoli ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin luovutettavan henkilön etsimiseksi ja vangitsemiseksi, paitsi jos luovutusta ei voida suorittaa.
61 artikla. Vangitseminen tai pidättäminen ennen luovutuspyynnön saamista
1. Henkilö, jonka luovuttamista vaaditaan, voidaan hakemuksesta ottaa säilöön jo ennen luovutuspyynnön saapumista. Hakemuksessa on viitattava säilöönottopäätökseen tai lainvoimaiseen tuomioon ja ilmoitettava, että luovutuspyyntö toimitetaan myöhemmin. Hakemus säilöön ottamisesta ennen luovutuspyynnön saapumista voidaan lähettää postitse, sähkeitse, teleksillä tai telefaksilla.
2. Henkilö voidaan pidättää myös ilman tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua hakemusta, jos on lainsäädännön mukaisia perusteita epäillä, että hän on toisen sopimuspuolen alueella tehnyt rikoksen, joka johtaa luovutukseen.
3. Säilöön ottamisesta tai pidättämisestä ennen luovutuspyynnön saapumista on viipymättä ilmoitettava toiselle sopimuspuolelle.
61-1 artikla. Henkilön etsintä ennen luovutuspyynnön saapumista
1. Sopimuspuolet suorittavat toimeksiannosta henkilön etsinnän ennen luovutuspyynnön saapumista, jos on perusteita olettaa, että tämä henkilö saattaa olla pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen alueella.
2. Etsintätoimeksianto laaditaan 7 artiklan määräysten mukaisesti, ja sen on sisällettävä mahdollisimman täydellinen kuvaus etsittävästä henkilöstä sekä kaikki muut tiedot, jotka mahdollistavat hänen olinpaikkansa selvittämisen, pyyntö hänen ottamisestaan säilöön sekä maininta siitä, että tämän henkilön luovutuspyyntö toimitetaan.
3. Etsintätoimeksiantoon liitetään oikeaksi todistettu jäljennös toimivaltaisen viranomaisen päätöksestä säilöön ottamisesta tai lainvoimaiseksi tulleesta tuomiosta, tiedot kärsimättömästä rangaistuksen osasta sekä valokuva ja sormenjäljet (jos niitä on).
4. Etsittävän henkilön säilöön ottamisesta tai muista etsinnän tuloksista ilmoitetaan viipymättä pyynnön esittäneelle sopimuspuolelle.
61-2 artikla. Säilöönottoajan laskeminen
Säilössäpitoaika, joka on kulunut henkilön, joka on otettu säilöön tämän yleissopimuksen 60, 61, 61-1 artiklan määräysten mukaisesti, luovutuksen yhteydessä, luetaan hyväksi siihen säilössäpidon kokonaisaikaan, joka on säädetty sen sopimuspuolen lainsäädännössä, jolle henkilö on luovutettu.
62 artikla. Pidätetyn tai säilöön otetun henkilön vapauttaminen
1. Henkilö, joka on otettu säilöön 61 artiklan 1 kohdan ja 61-1 artiklan mukaisesti, on vapautettava, jos pyynnön esittäneeltä sopimuspuolelta saapuu ilmoitus tämän henkilön vapauttamisen tarpeellisuudesta tai jos luovutuspyyntöä kaikkine siihen liitettyine asiakirjoineen, jotka on määrätty 58 artiklassa, ei ole saapunut pyynnön vastaanottaneelle sopimuspuolelle neljänkymmenen päivän kuluessa säilöön ottamisesta.
2. Henkilö, joka on pidätetty 61 artiklan 2 kohdan mukaisesti, on vapautettava, jos pyyntöä hänen ottamisestaan säilöön 61 artiklan 1 kohdan mukaisesti ei saapua pidätykselle lainsäädännössä säädetyn määräajan kuluessa.
63 artikla. Luovutuksen lykkääminen
Jos henkilö, jonka luovutusta vaaditaan, on saatettu rikosoikeudelliseen vastuuseen tai tuomittu toisesta rikoksesta pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen alueella, hänen luovutustaan voidaan lykätä, kunnes rikossyyte on rauennut, tuomio on pantu täytäntöön tai henkilö on vapautettu rangaistuksesta.
64 artikla. Luovutus määräajaksi
1. Jos 63 artiklassa tarkoitettu luovutuksen lykkääminen voi johtaa rikosoikeudellisen syyteoikeuden vanhentumiseen tai aiheuttaa vahinkoa rikoksen tutkinnalle, henkilö, jonka luovutusta vaaditaan pyynnöstä, voidaan luovuttaa määräajaksi.
2. Määräajaksi luovutettu henkilö on palautettava sen rikosasian toimenpiteen suorittamisen jälkeen, jota varten hänet luovutettiin, mutta viimeistään kolmen kuukauden kuluessa henkilön luovuttamisesta. Perustelluissa tapauksissa määräaikaa voidaan pidentää.
65 artikla. Luovutuspyyntöjen yhteensattuma
Jos luovutuspyyntöjä saapuu useilta valtioilta, pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli päättää itsenäisesti, mikä näistä pyynnöistä on täytettävä.
66 artikla. Luovutetun henkilön rikosoikeudellisen syytteen rajat
1. Ilman pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen suostumusta luovutettua henkilöä ei saa asettaa rikosoikeudelliseen vastuuseen tai rangaista rikoksesta, joka on tehty ennen hänen luovuttamistaan ja josta häntä ei ole luovutettu.
2. Ilman pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen suostumusta henkilöä ei saa luovuttaa myöskään kolmannelle valtiolle.
3. Pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen suostumusta ei tarvita, jos luovutettu henkilö ei yhden kuukauden kuluessa rikosoikeudellisen menettelyn päättymisestä, tai tuomion tapauksessa yhden kuukauden kuluessa rangaistuksen suorittamisesta tai siitä vapauttamisesta, poistu pyynnön esittäneen sopimuspuolen alueelta, tai jos hän palaa sinne vapaaehtoisesti. Tähän määräaikaan ei lueta aikaa, jonka aikana luovutettu henkilö ei ole voinut poistua pyynnön esittäneen sopimuspuolen alueelta.
68 artikla. Luovutetun henkilön siirto
Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli ilmoittaa pyynnön esittäneelle sopimuspuolelle luovutuksen paikan ja ajankohdan. Jos pyynnön esittänyt sopimuspuoli ei ota luovutettavaa henkilöä vastaan 15 päivän kuluessa sovitusta luovutuspäivästä, tämä henkilö on vapautettava säilöönotosta.
68-1 artikla. Uudelleen pidättäminen tai säilöön ottaminen
Henkilön vapauttaminen 59 artiklan 2 kohdan, 62 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä 68 artiklan mukaisesti ei estä hänen uudelleen pidättämistään ja säilöön ottamistaan vaaditun henkilön luovuttamiseksi, jos luovutuspyyntö myöhemmin saadaan.
69 artikla. Uudelleen luovuttaminen
Jos luovutettu henkilö välttelee rikosoikeudellista syytteeseenpanoa tai rangaistuksen suorittamista ja palaa pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen alueelle, hänet on uuden pyynnön perusteella luovutettava esittämättä 58 ja 59 artiklassa mainittuja asiakirjoja.
70 artikla. Ilmoitus rikosasian käsittelyn tuloksista
Sopimuspuolet ilmoittavat toisilleen niille luovutettua henkilöä koskevan rikosasian käsittelyn tuloksista. Pyynnöstä lähetetään myös jäljennös lopullisesta päätöksestä.
71 artikla. Kauttakuljetus
1. Sopimuspuoli sallii toisen sopimuspuolen pyynnöstä alueensa kautta tapahtuvan kauttakuljetuksen henkilöille, jotka on luovutettu toiselle sopimuspuolelle tai väliaikaisesti luovutettu kolmannen valtion toimesta.
2. Pyyntö tällaisen kauttakuljetuksen sallimisesta käsitellään samassa järjestyksessä kuin luovutusvaatimus.
3. Pyydetty sopimuspuoli sallii kauttakuljetuksen sillä tavalla, jota se pitää tarkoituksenmukaisimpana.
71 artikla. Luovutuksesta ja kauttakuljetuksesta aiheutuvat kustannukset
Luovutuksesta tai väliaikaisesta luovutuksesta aiheutuvat kustannukset maksaa se sopimuspuoli, jonka alueella ne ovat syntyneet, ja kauttakuljetuksesta aiheutuvat kustannukset se sopimuspuoli, joka on pyytänyt tällaista kauttakuljetusta.
Osa 2. Rikosoikeudellisen syytteen toteuttaminen
72 artikla. Velvollisuus rikosoikeudellisen syytteen toteuttamiseen
1. Kukin sopimuspuoli sitoutuu toisen sopimuspuolen toimeksiannosta toteuttamaan oman lainsäädäntönsä mukaisesti rikosoikeudellisen syytteen omia kansalaisiaan vastaan, joita epäillään rikoksen tekemisestä pyytävän sopimuspuolen alueella.
2. Jos rikos, jonka johdosta asia on vireille pantu, aiheuttaa rikoksesta vahinkoa kärsineiden henkilöiden siviilioikeudellisia vaatimuksia, nämä vaatimukset käsitellään tässä asiassa, jos ne ovat esittäneet vahingonkorvauspyynnön.
73 artikla. Toimeksianto rikosoikeudellisen syytteen toteuttamisesta
1. Toimeksiannon rikosoikeudellisen syytteen toteuttamisesta on sisällettävä:
a) pyytävän viranomaisen nimi;
b) kuvaus teosta, jonka johdosta toimeksianto syytteen toteuttamisesta on lähetetty;
c) mahdollisimman tarkka ilmoitus teon ajasta ja paikasta;
d) pyytävän sopimuspuolen lain säännöksen teksti, jonka perusteella teko katsotaan rikokseksi, sekä muiden asian käsittelyn kannalta olennaisten lainsäädäntönormien teksti;
e) epäillyn henkilön sukunimi ja etunimi, hänen kansalaisuutensa sekä muut tiedot hänen henkilöllisyydestään;
e) uhrien hakemukset rikosasioissa, jotka pannaan vireille uhrin hakemuksesta, ja hakemukset vahingonkorvauksesta;
g) rikoksen aiheuttaman vahingon määrän ilmoittaminen.
Toimeksiantoon liitetään pyynnön esittäneen sopimuspuolen hallussa olevat rikosoikeudellisen menettelyn materiaalit sekä todisteet.
2. Kun pyynnön esittänyt sopimuspuoli lähettää vireille pannun rikosasian, tämän asian tutkintaa jatkaa pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli oman lainsäädäntönsä mukaisesti. Jokainen asiakirjaan kuuluva asiakirja on vahvistettava pyynnön esittäneen sopimuspuolen toimivaltaisen oikeuslaitoksen sinetillä.
3. Toimeksianto ja siihen liitetyt asiakirjat laaditaan 18 artiklan määräysten mukaisesti.
4. Jos syytetty on toimeksiannon lähettämishetkellä pidätettynä pyynnön esittäneen sopimuspuolen alueella, hänet toimitetaan pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen alueelle.
74 artikla. Ilmoitus rikosoikeudellisen menettelyn tuloksista
Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli on velvollinen ilmoittamaan pyynnön esittäneelle sopimuspuolelle lopullisesta päätöksestä. Pyynnön esittäneen sopimuspuolen pyynnöstä lähetetään jäljennös lopullisesta päätöksestä.
75 artikla. Päätöksen tekemisen seuraukset
Jos sopimuspuolelle on 72 artiklan mukaisesti lähetetty toimeksianto rikosoikeudellisen menettelyn toteuttamisesta tuomion tultua lainvoimaiseksi tai pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen toimielimen tehtyä muun lopullisen päätöksen, pyynnön esittäneen sopimuspuolen toimielimet eivät voi panna vireille rikosasiaa, ja niiden vireille panema asia on lopetettava.
76 artikla. Vastuuta lieventävät tai raskauttavat olosuhteet
Kumpikin sopimuspuoli ottaa rikoksia tutkiessaan ja rikosasioita tuomioistuimissa käsitellessään huomioon sopimuspuolten lainsäädännössä säädetyt vastuuta lieventävät olosuhteet riippumatta siitä, millä sopimuspuolen alueella ne ovat syntyneet.
76-1 artikla. Tuomioiden tunnustaminen
Ratkaistaessa kysymyksiä henkilön tunnustamisesta erityisen vaaralliseksi rikoksenuusijaksi, rikoksen toistamisen tosiseikkojen vahvistamisesta ja ehdolliseen tuomioon, tuomion täytäntöönpanon lykkäämiseen tai ehdonalaiseen vapauteen liittyvien velvollisuuksien rikkomisesta, sopimuspuolten oikeuslaitokset voivat tunnustaa ja ottaa huomioon entisen Neuvostoliiton ja sen muodostaneiden liittotasavaltojen tuomioistuinten (tribunaalien) sekä sopimuspuolten tuomioistuinten antamat tuomiot.
77 artikla. Menettely asioiden käsittelyssä, jotka kuuluvat kahden tai useamman sopimuspuolen tuomioistuinten toimivaltaan
Kun yhtä henkilöä tai henkilöryhmää syytetään useista rikoksista, joiden käsittely kuuluu kahden tai useamman sopimuspuolen tuomioistuinten toimivaltaan, asian käsittelyyn on toimivaltainen sen sopimuspuolen tuomioistuin, jonka alueella esitutkinta on saatettu päätökseen. Tässä tapauksessa asia käsitellään tämän sopimuspuolen oikeudenkäyntisääntöjen mukaisesti.
Osa 3. Erityismääräykset oikeusavusta ja oikeussuhteista rikosasioissa
78 artikla. Esineiden luovuttaminen
1. Sopimuspuolet sitoutuvat pyynnöstä luovuttamaan toisilleen:
a) esineet, joita on käytetty rikoksen tekemisessä, joka johtaa henkilön luovuttamiseen tämän yleissopimuksen mukaisesti, mukaan lukien rikoksentekovälineet; esineet, jotka on hankittu rikoksen seurauksena tai sen palkkiona, taikka esineet, jotka rikoksentekijä on saanut vastineeksi tällä tavalla hankituista esineistä;
b) esineet, joilla voi olla merkitystä todisteina rikosasiassa; nämä esineet luovutetaan myös siinä tapauksessa, että rikoksentekijän luovuttamista ei voida toteuttaa tämän kuoleman, pakenemisen tai muiden olosuhteiden vuoksi.
2. Jos pyynnön vastaanottava sopimuspuoli tarvitsee tämän artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuja esineitä todisteina rikosasiassa, niiden luovuttamista voidaan lykätä, kunnes asian käsittely on saatettu päätökseen.
3. Kolmansien osapuolten oikeudet luovutettuihin esineisiin säilyvät voimassa. Asian käsittelyn päätyttyä nämä esineet on palautettava maksutta luovuttaneelle sopimuspuolelle.
78-1 artikla. Säilössä olevan tai vapausrangaistusta suorittavan henkilön väliaikainen luovuttaminen
1. Jos on tarpeen kuulustella todistajana tai asianomistajana henkilöä, joka on säilössä tai suorittaa vapausrangaistusta toisen sopimuspuolen alueella, taikka suorittaa muu tutkintatoimenpide hänen osallistuessaan, tämä henkilö, riippumatta hänen kansalaisuudestaan, voidaan asianomaisen sopimuspuolen perustellusta pyynnöstä luovuttaa väliaikaisesti pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen pääsyyttäjän (syyttäjän) päätöksellä edellyttäen, että häntä pidetään säilössä ja että hänet palautetaan määräajassa.
2. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun henkilön väliaikaista luovuttamista koskeva pyyntö laaditaan 7 artiklan määräysten mukaisesti, ja siinä on myös ilmoitettava aika, jonka kuluessa tämän henkilön läsnäoloa pyynnön esittäneessä sopimuspuolessa tarvitaan.
3. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun henkilön väliaikaista luovuttamista ei suoriteta:
a) jos hänen suostumustaan tällaiseen luovuttamiseen ei ole saatu;
b) jos hänen läsnäolonsa on tarpeen esitutkinnassa tai oikeudenkäynnissä pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen alueella;
c) jos tällainen luovuttaminen voi johtaa tämän henkilön säilössäpidon tai vapausrangaistuksen suorittamisen määräaikojen rikkomiseen.
4. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun henkilöön sovelletaan 9 artiklan 1 kohdassa säädettyjä takeita.
79 artikla. Tiedoksianto tuomioista ja rikosrekisteritiedot
1. Kukin sopimuspuoli ilmoittaa vuosittain muille sopimuspuolille tiedot lainvoimaisista tuomioista, jotka sen tuomioistuimet ovat antaneet kyseisen sopimuspuolen kansalaisia vastaan, ja lähettää samalla käytettävissä olevat tuomittujen sormenjäljet.
2. Kukin sopimuspuoli antaa muille sopimuspuolille pyynnöstä maksutta tiedot henkilöiden rikosrekisteristä, jotka sen tuomioistuimet ovat aiemmin tuominneet, jos nämä henkilöt joutuvat rikosoikeudelliseen vastuuseen pyynnön esittäneen sopimuspuolen alueella.
80 artikla. Erityinen yhteydenpitojärjestys
Luovuttamista ja rikosoikeudellista syytteeseenpanoa koskevat yhteydenotot tapahtuvat sopimuspuolten yleisten syyttäjien (syyttäjien) välityksellä.
Sellaisten prosessuaalisten ja muiden toimenpiteiden täytäntöönpanoa koskevat yhteydenotot, jotka edellyttävät syyttäjän (tuomioistuimen) lupaa, tapahtuvat syyttäjänvirastojen kautta sopimuspuolten yleisten syyttäjien (syyttäjien) määräämällä tavalla.
V jakso. LOPPUMÄÄRÄYKSET
81 artikla. Tämän yleissopimuksen soveltamista koskevat kysymykset
Tämän yleissopimuksen soveltamisessa esiin nousevat kysymykset ratkaistaan sopimuspuolten toimivaltaisten viranomaisten keskinäisellä sopimuksella.
82 artikla. Yleissopimuksen suhde kansainvälisiin sopimuksiin
Tämä yleissopimus ei vaikuta muiden kansainvälisten sopimusten määräyksiin, joiden osapuolia sopimuspuolet ovat.
83 artikla. Voimaantulojärjestys
1. Tämä yleissopimus on allekirjoittaneiden valtioiden ratifioitava. Ratifioimiskirjat talletetaan Valko-Venäjän tasavallan hallituksen huostaan, joka toimii tämän yleissopimuksen tallettajana.
2. Tämä yleissopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona kolmas ratifioimiskirja on talletettu tallettajan huostaan. Sen valtion osalta, jonka ratifioimiskirja talletetaan tallettajan huostaan tämän yleissopimuksen tultua voimaan, se tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona sen ratifioimiskirja on talletettu tallettajan huostaan.
84 artikla. Yleissopimuksen voimassaoloaika
1. Tämä yleissopimus on voimassa viisi vuotta sen voimaantulopäivästä. Tämän määräajan päätyttyä yleissopimus uusiutuu automaattisesti aina uudeksi viisivuotiskaudeksi.
2. Kukin sopimuspuoli voi erota tästä yleissopimuksesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti tallettajalle 12 kuukautta ennen sen voimassa olevan viisivuotiskauden päättymistä.
85 artikla. Ajallinen vaikutus
Tämän yleissopimuksen vaikutus ulottuu myös oikeussuhteisiin, jotka ovat syntyneet ennen sen voimaantuloa.
86 artikla. Yleissopimukseen liittymisjärjestys
Tähän yleissopimukseen voivat sen voimaantulon jälkeen liittyä muut valtiot kaikkien sopimuspuolten suostumuksella toimittamalla tallettajalle liittymisasiakirjat. Liittyminen tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä päivästä, jona tallettaja on vastaanottanut viimeisen ilmoituksen suostumuksesta tällaiseen liittymiseen.
87 artikla. Tallettajan velvollisuudet
Tallettaja ilmoittaa viipymättä kaikille tämän yleissopimuksen allekirjoittaneille ja siihen liittyneille valtioille kunkin ratifioimiskirjan tai liittymisasiakirjan tallettamispäivän, yleissopimuksen voimaantulopäivän sekä muiden ilmoitusten vastaanottamisen.
Tehty Minskin kaupungissa 22. tammikuuta 1993 yhtenä alkuperäiskappaleena venäjän kielellä. Alkuperäiskappaletta säilytetään Valko-Venäjän tasavallan hallituksen arkistossa, joka toimittaa tämän yleissopimuksen osapuolivaltioille sen oikeaksi todistetun jäljennöksen.
Armenian tasavallan puolesta
Valko-Venäjän tasavallan puolesta
Kazakstanin tasavallan puolesta
Kirgisian tasavallan puolesta
Moldovan tasavallan puolesta
Venäjän federaation puolesta
Tadžikistanin tasavallan puolesta
Turkmenistanin puolesta
Uzbekistanin tasavallan puolesta
Ukrainan puolesta